Yhteisöllisyys näkyväksi

Jos haluat saada kädenjälkesi Raahen seurakuntakeskuksen Salo-saliin, nyt se on mahdollista: saliin tulee yhteisöllinen ryijy, jonka tekemiseen rohkaistaan mahdollisimman monia mukaan. Ryijyompelu onnistuu kotona ilman aiempaa kokemusta.

Yhteisöllinen ryijyprojekti sai alkunsa palautteesta, jota Salo-salista saatiin: tilassa kaikuu ja tunnelma on kylmä. Projektia luotsaamaan ryhtyi kirkkoneuvoston asettama työryhmä: Anna-Maija Joensuu, Marjaana Kojo-Eskola, Pirkko Valtanen ja Tiina Torvinen.

– Mietittiin, että ryijy voisi vaimentaa ääntä, tuoda lämpöä ja väriä, Anna-Maija kertoo.

Yhteisöllisen projektin innoittajana oli suruhuoneeseen pienellä porukalla tehty ryijy.

– Tiina sanoi, että tätä voisi tehdä enemmänkin, Anna-Maija muistelee.

Niinpä yhteistuumin suunniteltiin Salo-saliin suuri ryijy uutta yhteisöllistä projektia varten. Valmiina ryijy on reilut kolme metriä leveä ja reilun metrin korkea, ja siihen tulee peräti 60 000 solmua. Värimaailma saatiin kauniista ruskan sävyistä.

– Ryijy on sen kokoinen, että näkyy, eikä näytä isolla seinällä postimerkiltä, Marjaana miettii.

Ryijy koostuu kolmestatoista pitkästä ryijypohjasta, jotka lopuksi yhdistetään – näin ryijy on helppo valmistaa pienryhmissä.

– Ryijylle ei suunnitella mallia, Anna-Maija selittää. – Tekijät saavat itse sekoittaa saamistaan langoista haluamaansa pintaa.

Lopputuloksena on kaunis, elävä pinta, jossa näkyy yhteisön jälki.

– Ryijysolmuissa on käsialan vaihtelua, Anna-Maija selventää – Se saa näkyäkin, että sitä ovat tehneet eri ihmiset. Jokainen voi mennä katsomaan ryijyä ja sanoa: minä olen tehnyt tämän kohdan.

Haussa ryijyn solmijat

Ryijyä tekemään etsitään nyt pienryhmiä.

– Periaatteessa kuka tahansa voi osallistua, Marjaana kannustaa. – Tämä ei vaadi etukäteen osaamista, eikä tarvitse osata seurata mallia. Voi osallistua, vaikkei olisi muuten käsitöitä tehnytkään.

– Teossa saa käyttää luovuutta, Pirkko lisää.

– Ryijyompelu on meditatiivista ja koukuttavaa, Anna-Maija miettii.

Kukin pienryhmä saa ryijypohjan lisäksi valmiiksi valikoidut langat, neulan ja lastan eli kaikki tarvittavat materiaalit. Kukin ryhmäläinen saa vuorollaan ryijykaistaleen kotiinsa. Ryijyompelu onnistuu esimerkiksi pöydällä, sylissä tai rahin päällä.

Jokainen pienryhmä valitsee joukostaan ryijyvastaavan, jotka saavat opastuksen viikolla 16.

– Vastuuhenkilöille näytetään kädestä pitäen, miten ryijyä tehdään. He sitten ohjeistavat omaa ryhmäänsä, Marjaana kertoo.

Ryijyvastaava myös seuraa, kenellä ryhmän ryijypohja on milloinkin menossa.

Projektilla ei ole takarajaa, mutta ryijypalat pyritään saamaan valmiiksi viimeistään syksyllä.

– Voi olla, että ryijy valmistuu piankin, jos ihmiset innostuvat tästä, Pirkko miettii.

– Ollaan iloisesti yllättyneitä, jos ryhmät ilmoittavat toukokuussa palojen olevan valmiita, Marjaana lisää.

Lopullisen silauksen ryijylle antaa työryhmä: he viimeistelevät ryijyjen reunat ja yhdistävät palat.

– Me ollaan alussa taka-alalla, mutta loppusuoralla astutaan remmiin, Pirkko tuumii.

Yhteisöllisen ryijyn teemana on ”Toistemme edestä rukoilemme, kunnes kohdataan”.

– Kun ryijyä tekee, voi rukoilla toisten edestä, ja se muistuttaa rukoilusta myös seinällä, Tiina kertoo.

Pienryhmien ryijyvastaavat voivat ilmoittautua Tiinalle puh. 041 5742806.

Teksti ja kuva: Kirsi-Maria Hiltunen