Revonlahden Kirkko

Kirkon esittely

Revonlahden kirkko valmistui vuonna 1775. Sen rakennustyöt oli aloitettu kaksi vuotta aikaisemmin, mahdollisesti Jaakko Suonperän johdolla. Jonkinlaisena johtavana kirvesmiehenä on perimätiedon mukaan toiminut Vaskurin isäntä, jonka työtä lienee kirkon eteläoven oikealla puolella oleva kiveen hakattu aurinkokello. Kirkko rakennettiin todennäköisesti samalle paikalle, jossa Revonlahden vuonna 1691 valmistunut saarnahuone oli sijainnut. Revonlahden kirkko on ristikirkko, jonka ristisakarat ovat tasapituiset. Ikkunat ovat suorakaiteen muotoiset, ja ne on jaettu kuuteen ruutuun. Rakennuksen katteena on paanutettu jyrkähkö aumakatto. Ainakin vielä vuonna 1826 kirkon keskuksesta kohosi kahdeksan kyynärän mittainen salko, jonka huipulla oli kukko, kristillisen valppauden symboli. Myöhemmin kukko korvattiin ristillä.

Revonlahden kellotapuli valmistui vuonna 1782. Se on tyyliltään puhdas pohjalainen renessanssitapuli. Tapulissa on kaksi kelloa, jotka hankittiin vuosina 1782 ja 1860. Revonlahden pappila Tihkukangas rakennettiin 1780-luvulla. Nykyisin pappilan omistaa Revonlahden kotiseutuyhdistys

Taide

Revonlahden kirkon alttariseinän ja muut seinämaalaukset maalasi vuonna 1821 Mikael Toppelius. Alttariseinän maalauksien aiheina ovat tutut teemat: ehtoollisen asettaminen, Getsemane, ristiinnaulittu ja ylösnousemus. Lisäksi Toppelius maalasi kuvat Kylväjästä, Nooasta, Mooseksesta ja Johannes Kastajasta. Revonlahden kirkko oli Toppeliuksen viimeinen työkohde. Luultavasti hänen viimeinen työnsä oli saarnatuoli (kuva oikealla), joka noudattelee samaa tyyliä kuin muutkin hänen koristelemansa saarnatuolit Pohjanmaalla.

Kirkon myöhemmät vaiheet

Revonlahdelle saatiin oma kappalainen vasta vuonna 1845, kun Revonlahdesta tuli kappeliseurakunta. Itsenäisen seurakunnan oikeudet Revonlahti sai vuonna 1925, mutta virallisesti se itsenäistyi vasta kappalaisen jäätyä eläkkeelle vuonna 1930. Revonlahden kappeliseurakunnalla ei ollut varaa tehdä kirkkoon suuria korjauksia, vaikka niitä olisi tarvittu. Vuonna 1896 kirkko maalattiin vaaleankeltaiseksi. Pari vuotta myöhemmin kunnostettiin kattoa, portaita ja ovia sekä maalattiin sisäseinät. Vuosina 1911 – 1912 korjailtiin sisämaalauksia. Vuonna 1937 uusittiin tapulin katto ja risti. Vuonna 1957 Revonlahden kirkossa tehtiin peruskorjaus, jolloin kirkkoon tuli keskuslämmitys ja sähkövalot. Peruskorjauksen yhteydessä uusittiin myös kirkon paanukatto, ulkolaudoitus, ikkunat, ovet ja penkit. Kirkko maalattiin sisältä ja ulkoa. Tällä kertaa ulkoseinien väriksi valittiin punainen.

Urut

Ensimmäiset urut Revonlahden kirkkoon hankittiin 1890 Ylivieskasta. Urut olivat kuitenkin huonoääniset, ja ne jouduttiin korvaamaan myöhemmin harmonilla. Em. urut siirrettiin kesällä 2010 tapuliin. Vuonna 1969 Revonlahdelle hankittiin uudet Kangasalan urkutehtaan valmistamat 6-äänikertaiset urut.