Paavolan kirkko

Kirkon esittely

Paavolan kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1756. Se sai nimensä Ruotsin prinsessan Sofian mukaan. Seurakuntalaiset olivat innokkaasti mukana rakentamisessa: kirkko valmistui talkoovoimin 66 päivässä. Töistä vastasi kuuluisa kirkkojen tekijä Matti Honka Kokkolasta. Uusi kirkko rakennettiin todennäköisesti vanhan vuonna 1691 valmistuneen Pehkolan kirkon paikalle tai ainakin hyvin lähelle sitä. Vanha kirkko ryöstettiin isonvihan (1714 – 1721) aikana. Pohjalaistyylistä renessanssia noudatteleva kellotapuli valmistui vuonna 1759.

Paavolan kirkko on ristikirkko, jonka kaikkien sakaroiden päätypuolet ovat särmikkäät. Myös ulkokatto samoin kuin sisäkatteen laakeat puuholvit ovat samanmalliset. Kirkko on väriltään valkoinen. Kirkko remontoitiin sata vuotta valmistumisensa jälkeen, vuonna 1856. Tällöin jouduttiin uusimaan myös viisi vuotta aikaisemmin korjattu katto. Kirkko peruskorjattiin uudelleen 1955 – 58, jolloin kirkko sähköistettiin ja sen lattia uusittiin, välikatto tiivistettiin ja tehtiin maalaus- ja entisöintitöitä.

Taide

Paavolan uusi kirkko haluttiin koristella tunnetun kirkkotaiteilijan Mikael Toppeliuksen töillä. Mikael Toppelius maalasi vuonna 1765 kirkkoon alttaritaulun (kuva vasemmalla) ja 21 muuta maalausta. Luohualaisisäntien vastustuksesta sisuuntuneena Toppelius ikuisti heidän kasvonsa alttarimaalauksen kadotusta kuvaavaan osaan. Toppeliuksen maalaama alttaritaulu tuhoutui tulipalossa, kun se oli entisöitävänä Oulussa. Paavolan kirkon uuden alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut vuonna 1965 Laila Järvinen. Herätyksen innoittamana Toppeliuksen maalaukset peitettiin ”liian maallisina” kirkon ensimmäisen korjauksen yhteydessä. Myöhemmin niistä on saatu restauroitua vain saarnatuolin maalaukset.

Urut

1700-luvun loppupuolen pohjoismaiseen barokkityyliin rakennetuissa uruissa on 19 äänikertaa ja temperoitu viritys. Urut on rakentanut urkurakentamo Tuomi 1988.

Vuoden 2002 kesällä seurakuntalaiset maalasivat kirkon ja tapulin talkootyönä