Raahelaislähtöisen Emma Maria Wichmannin diakoniavihkimyksestä 150 vuotta

1.9.2022 tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Viipurin Pietari-Paavalin kirkossa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman. Vuosittain vietettäväksi diakonian viran päiväksi on valittu Matildan vihkimyspäivän 1.9.1872 mukaan syyskuun 1. päivää lähinnä oleva arkipäivä. Vähemmälle huomiolle sen sijaan on jäänyt Suomessa toisena diakoniavihkimyksen saanut raahelaislähtöinen Emma Maria Wichmann.

Emma Maria oli raahelaisen apteekkari Carl Wichmannin ja hänen vaimonsa Beata Gustavan nuorin tytär. Hän syntyi 22.8.1836. Emma sai kotonaan hyvän ja perusteellisen kasvatuksen ruotsalaisen kotiopettajan hoivissa. Hän osasi useita kieliä ja oli lahjakas laulamaan.

Vuonna 1860 Emma lähetettiin enonsa Kuopion piispa Robert Frosteruksen luo. Piispan talossa Emma hoiti taloudenhoitajattaren ja seuraneidin tehtäviä muutaman vuoden. Sen jälkeen Emma meni enonsa suosittelemana Helsinkiin everstinna Aurora Karamzinin seuraneidiksi. Emman oleminen siellä jäi lyhyeksi. Kirkkoherra Julius Immanuel Bergh oli perustanut orpolastenkodin Liminkaan ja pyysi Emmaa sinne johtajattareksi. Orpolastenkoti eli lastenmaja toimi turvakotina lapsille, jotka katovuosina olivat menettäneet vanhempansa.

Helsingin Diakonissalaitos perustettiin Aurora Karamzinin aloitteesta vuonna 1867. Aurora halusi Emmasta diakonissan ja Emma aloitti opinnot Helsingissä vuonna 1870. Toimittuaan laitoksessa vuoden, Emma matkusti Liminkaan johtamaan orpolastenkotia. Koesisar Emma vihittiin ensimmäisenä Helsingissä diakonian virkaan 1.11.1873. Vihkimyksen jälkeen Emma palasi töihin Limingan lastenkotiin, mutta jo seuraavana vuonna häntä pyydettiin Helsingin diakonissalaitokseen johtajattareksi. Emma toimi tehtävässä kaksi vuotta, jonka jälkeen hän palasi vanhalle työpaikalleen Liminkaan. Emman kerrotaan olleen työssään lempeä, uskollinen ja uuttera.

Emma johti orpolastenkotia vuoteen 1894, jonka jälkeen hän muutti syntymäkaupunkiinsa Raaheen. Emma kuoli keuhkokuumeeseen Gelmannin sairaalassa 2.4.1900. Emma on haudattu Raaheen Haaralan hautausmaalle. Limingan lastenmajan entiset kasvatit pystyttivät Emman haudalle muistomerkin. Tähän hautaristiin on kaiverrettu Raamatun kohta: 1.Ilm.21:4: Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.

Lähteenä kirjoitukseen on käytetty mm. Raahen museon Kaupunginhaavurin sukukuntaa, paikallishistorian luentosarjaa sekä Helsingin Diakonissalaitoksen julkaisuja.

Teksti: Diakonissa Anna Vatjus