Fredrik Gabriel Hedbergin uskon pyhä perintö

Hän syntyi 15.7.1811 Saloisten pitäjän Savolahden kylässä lähellä Raahea. Isä on nimismies Erik Johan Hedberg (1781-1852) syntyisin Vihannista ja Katarina Magdalena Gabrielintytär o.s. Borg (1790-1869) syntyisin Perhosta. Perheen poika kastettiin 18.7.1811 nimellä Fredrik Gabriel ja perheeseen kuului tytär Gustava Karolina (1.2.1815-1879)

Vuoden alussa 14-vuotiaana Fredrik Gabriel koki voimakkaan hengellisen herätyksen. Nuoruuden herätyksessä herrnhutilainen leima. ”Sovitus ja veri, se oli tuntuva armo elämys.” Se oli suuntaa antavaa hänen tulevaan tehtäväänsä. Hän haki Turkuun yliopistoon filosofiaa opiskelemaan 1828 ja siirtyi lukemaan papiksi siinä toivossa, ”jospa Jumalan armo minulle uudelleen kirkastuisi”. Hänet vihittiin papiksi 22.2.1834 Turun tuomiokirkossa 12 muun miehen kanssa.

Muutos tapahtuu

Vuosina1834-38 hän palveli Lohjan seurakuntaa. Häntä ahdisti pelastusjärjestyksen 7 kohtaa, kun ne täyttää, saa omistaa Jumalan armon. Vuonna 1837 Lohjan kirkon arkistosta löytyi Martti Lutherin postilla. ”Vihdoin löysin vanhan unohtuneen kirjan Lutherin ihanan Evankeliumipostillan.” Tämä löytö muistuttaa Lutherin omaa löytöä Erfurtin augustiinolaisluostarissa vuonna 1516. Saarnan painopiste muuttui nyt Kristuksen sovitustyön opettamiseen. Vuodet 1838–40 hän palveli Paimiossa. Sieltä hänet siirrettiin arkkipiispan päätöksellä Oulun lääninvankilan vankilapapiksi. Nyt hän luki paljon Lutherin selitystä Paavalin Galatalaiskirjeeseen ja kertoi kotiväelleen Saloisiin: ”Onko Oulussa onnellisempaan miestä kuin minä?”

Silloin se kirkastui! Apostoli Paavalin Efesolaiskirjeen ensimmäistä lukua lukien hänelle kirkastui luterilainen ja evankelinen usko 24.9.1842 Raippaluodon pappilassa. Hän kirjoitti kirjansa Uskonoppi autuuteen, joka on Efesolaiskirjeen ensimmäisen luvun selitystä. Sen innoittamana syntyi evankelisen herätysliikkeen syntymäpäivälaulu Siionin kannel 354. Raippaluodosta hän siirtyi Pöytyän seurakuntaan, johon hänet oli valittu 1.5.1843 pitäjänapulaiseksi, eli kappalaiseksi. Virkaanasettamisen jälkeen pidetyissä seuroissa 30.7.1843 hän tunnustaa arkkipiispan ja 15 muun papin kuullen evankelisen uskonsa. Tiivistettynä hän julisti: ” Viimein rohkaistuin avaamaan suuni ja sanomaan: Jos me emme jo nyt ota vastaan Jumalan armoa Kristuksessa ilmaiseksi, olemme kaikki tyynni hukassa, ryhdyimmepä mihin tahansa, mitä tahdomme ja taidamme. Jumalan armo Kristuksessa omistetaan lahjaksi. Ihminen saa jo nyt rohkaistua Jumalan sanan perusteella uskomaan, että Kristus on tehnyt kaiken valmiiksi puolestamme ja siihen saa uskossa turvautua.”

Tästä armosta autuaan uskovan Fredrik Gabriel Hedbergin papin työ jatkui kuolemaansa saakka 19.8.1893. Hän palveli Pöytyän jälkeen Turun Kaarinan seurakunnan kirkkoherrana 1854–62 ja hänen viimeinen virkapaikkansa oli Kemiön seurakunta vuosina 1862–1893. Kemiön seurakunnassa Hedberg piti joka sunnuntai messun, eli ehtoollispalveluksen ja pukeutui messukasukkaan, joka oli tuohon aikaan Suomen kirkossa perin harvinaista. Tässäkin hän oli oikea kirkon uudistaja.

Mikä on Hedbergin perintö papeille ja maallikoille?

Jumalan sanan koko totuuden perintö. Jumala sana ei ole totta siltä osin, mitä sieltä uskomme, vaan se on kokonaan totuus, vaikka ihminen sen epäuskossaan kieltäisi. Virsi 123.

Jeesuksen asettamien sakramenttien perintö: Ne ovat Jeesuksen asetus ja testamentti meidän autuutemme tähden. Niissä Jeesus on todellisesti läsnä. Siksi Kasteessa tapahtuu uudestisyntyminen vedestä ja Hengestä Jumalan lapseksi. Siksi ehtoollisessa saadaan synnit anteeksi ja usko virvoittuu.

Tunnustuksellisuuden perintö: Raamatullisuus ilman tunnustuksellisuutta, ei ole luterilaisuutta. Raamatun oikean opettamiseen tarvitaan tunnustuksellisuuden ”silmälasit.” Kun Raamattu ja Tunnustuskirjat ovat linjassa, silloin pappi ja maallikko joutuvat linjaamaan itsensä sen mukaan.

Herätysliikkeen perintö. Kirkossa tulee rohkeasti julistaa: ”Kaikki on valmiina Jeesuksessa syntinen turvaudu armoon. Mikä pakko on mennä kadotukseen, kun meillä on sellainen Vapahtaja, joka ottaa vastaan syntisiä, hän armahtaa ja antaa synnit anteeksi.”

Lauluperintö: Hän kirjoitti lukuisia lauluja. Useimmat helatorstain ja helluntain aikaan. Virsikirjassa on kaksi hänen sanoittamaansa virttä 123, 335 ja Siionin kanteleessa on 15 laulua. Virret ja laulut ovat Jumalan sanan jälkeen toiseksi suurin lahja kristityille.

Lähetystyön perintö: F.G. Hedberg tuki Uskonoppi autuuteen kirjasta saadulla tuotolla saksalaista tunnustuksellista lähetysseuraa. Suomessa ei tuolloin ollut vielä lähetysjärjestöä.

Evankeliumijuhla perintö: Evankeliumi on juhlaa, koska kaikki on valmiina Jeesuksessa. Tämä nimi otettiin evankelisille juhlille kesällä 1877. Kesän ”Hedberg-juhlia on Saloisissa/Raahessa pidetty vuodesta 1985 alkaen. Sleyn valtakunnallinen evankeliumijuhla oli Raahessa kesällä 2011.

F. G. Hedbergin uskonperintö on ajankohtainen. Mies on palvelunsa tehnyt, mutta hänen uskonperintönsä on elävä ja ajankohtainen: Kaikki on Jumalan lahjaa. Jeesus Kristus on kaiken tehnyt, mitä pelastukseen tarvitsemme. Autuuden lahjat ilmoitetaan Jumalan sanassa, jaetaan armonvälineissä, kasteessa ja ehtoollisessa, niistä eletään ja kiitetään uskossa Herraan Jeesukseen. Saloisten nimismiehen poika, rovasti Fredrik Gabriel Hedberg, antaa meille esikuvaa sekä opissa että elämässä. ” Kun elää uskossa Jeesukseen, niin kuolee hyvin ja pääsee taivaaseen.”

Tervetuloa sunnuntaina 17.7. klo 10 messuun Raahen kirkkoon ja sen jälkeen evankeliumijuhlaan seurakuntatalolle!

Markku Niemelä

rovasti

Sleyn kotimaantyönjohtaja

emeritus