Raahen kirkon alttaritaulu Heräävä toivo vihittiin käyttöön lauantaina 9.10.1926 klo 18. Eero Järnefeltin maalaamaa taulua juhlitaan säveljuhlalla tasan sata vuotta myöhemmin tulevana perjantaina 9.10.2026 klo 18. Juhlallisuudet jatkuvat sunnuntaina messulla ja kirkkokahveilla.

Kappalainen Markus Tuukkanen on perehtynyt Raahen kirkon alttaritaulun historiaan ja kertoo molemmissa juhlissa mielenkiintoisia asioita sen vaiheista.

– Minua alkoi kiinnostaa myös Raahen kirkon alttaritaulu osana Järnefeltin alttaritaulumaalauksia, Markus kertoo. – Järnefelt uudisti alttaritaulumaalausta. Aiemmin alttaritauluissa oli usein Jeesus ristiinnaulittuna tai muita pääsiäisen aiheita. Järnefelt maalasi ei-perinteisiä aiheita, kuten tämän Jeesus tyynnyttää myrskyn. Se, mitä voidaan ottaa alttaritaulujen aiheiksi, laajeni.

Eero Järnefelt maalasi kaikkiaan viisi alttaritaulua: Keuruun kirkkoon kahden alttaritaulun kokonaisuuden eli Jeesus ristillä ja predellataulu Getsemane, Jyväskylän Taulumäen kirkkoon Jeesus ja veteen vajoava Pietari, Liedon kirkkoon Jeesus ja langennut nainen, Raahen kirkkoon Heräävä toivo sekä Helsingin Johanneksen kirkkoon Saulin kääntyminen.

Perjantain säveljuhlassa tehdään matkaa näiden alttaritaulujen parissa, jotka pääsevät esille heijastettuina valkokankaalle Raahen kirkossa.

– Säveljuhlassa kuullaan musiikkia ja runoja, mm. Verneri Liinamaan ja Kalevi Silvolan kirjoittamat runot, joiden innoittaja Heräävä toivo -alttaritaulu on ollut. Sunnuntain messun kirkkokahveilla kerron alttaritaulun vihkimisjuhlasta mielenkiintoisia poimintoja ja nostan arkistojen aarteista esille joitakin ehkä vähemmän tunnettuja tietoja Raahen kirkon alttaritaulusta.

Rohkea päätös

Raahen seurakunnan arkistoista löytyy kirkon alttaritauluun liittyvää kirjeenvaihtoa Järnefeltin ja seurakunnan välillä. Aluksi pohdittiin alttaritauluaiheeksi toisintoa Taulumäen kirkon alttaritaulusta Jeesus ja veteen vajoava Pietari, mutta lopulta päädyttiin aiheeseen Jeesus asettaa myrskyn.

– Siitä, kuka tai mikä instanssi teki päätöksen aiheesta, ei ole kirjallisia dokumentteja. Valistuneimmat arviot ovat, että silloinen kirkkoherra Heliövaara oli ratkaiseva tekijä.

Järnefelt matkasi 1925 Italiaan perehtymään välimerellisiin väreihin ja valaistusolosuhteisiin sekä tekemään luonnoksia merestä, veneistä ja kalastajista. Varsinaisen maalaustyön hän teki Pariisissa alkuvuodesta 1926.

– Alttarimaalaus on Järnefeltin viimeisimpiä suuria maalaustöitä – hän täytti 1926 63 vuotta. Maalaus kertoo tietynlaisesta kypsyydestä: taidemaalari ja professori on tiennyt, mitä tekee.

Merellinen aihe sopii Raaheen.

– Raahe on ollut ja on edelleen merikaupunki. Täällä on totuttu myrskyihin ja myös kunnioittamaan merta.

Maalaukseen tarvittavat varat koottiin ompeluseuran myynneillä: käsitöillä, kahveilla ja leivonnaisilla.

– Alttaritaulun hankkiminen Järnefeltiltä oli seurakunnalle iso taloudellinen ponnistus ja rohkea päätös. Saadaan olla kiitollisia siitä: alttarimaalaus on Raahen kirkon nähtävyys, joka puhuttelee kaikkia kirkkoon tulevia.

Teksti ja kuva Kirsi-Maria Hiltunen