Mira Pauna asetetaan kappalaisen virkaan Paavolan kirkossa helluntaina 8.6. Syksyllä hän pääsee kehittämään Siikajoen alueen seurakuntalaisia osallistavia toimintaryhmiä, jotka ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat seurakunnan toimintaa.

Mira on ollut Siikajoen aluepappina jo reilun neljän vuoden ajan: seurakuntapastorina, kappalaisen viransijaisena ja nyt vuoden alusta asti kappalaisena. Hän viihtyy Siikajoen aluepappina, vaikka kilometrejä helposti kertyykin laajalla alueella Karinkannasta Rantsilan rajalle. Siikajoen alueella on kolme kotikirkkoa – Paavolan, Revonlahden ja Siikajoen kirkot – sekä virasto ja seurakuntatalo Ruukissa. Kyliä on vielä enemmän.

– Siikajoella on vahvat kylät. Haluan pitää niistä kiinni; että toimintaa tapahtuu jokaisella kylällä, Mira kertoo.

Raahen seurakunnan strategiaan kuuluu seurakuntalaisten osallisuus, jota myös piispa Jukka Keskitalo toivoi piispantarkastuksessa. Siikajoella osallisuus toteutetaan seurakunnan työntekijöistä ja seurakuntalaisista koostuvilla toimintaryhmillä, jotka ideoivat ja toteuttavat seurakuntatoimintoja.

– Näin saadaan seurakuntalaiset osalliseksi; ettei kaikki ole työntekijälähtöistä. Seurakuntalaiset pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia tehdään. Että toiminta on heidän näköistään ja heidän tarpeistaan lähtevää.

Toimintaryhmiä tullaan perustamaan Siikajoen alueelle neljä: jokaiselle Siikajoen kirkkoalueelle ja Ruukkiin omansa.

– Jokaisella kylällä on omat tarpeet. Toki yritetään myös rikkoa kylien rajoja, että voidaan tulla eri puolilta muihin kyliin tapahtumiin. Ollaan yksi yhteinen alue, vaikka meillä onkin vahvat kylät.

Kyläläisten toiveiden tuojia

Vapaaehtoisia on ollut seurakunnan toiminnassa jo pidemmän aikaa, esimerkiksi tuvat toimivat vapaaehtoisten voimin, mutta toimintaryhmät tuovat lisää vaikutusmahdollisuuksia seurakuntalaisille. Toimintaryhmien kokoaminen aloitetaan syksyllä pidettävällä tapaamisella.

– Syksyn ensimmäiseen tilaisuuteen saavat kaikki tulla kertomaan ideoitaan ja toiveitaan. Kaikki eri ikäpolvista ja eri elämäntilanteista ovat tervetulleita, jotta saadaan mahdollisimman monipuolinen näkemys. Toimintaryhmään kootaan ydinporukka: koko kylä ei pysty tulemaan ryhmiin, vaan toimintaryhmän jäsenet ovat kyläläisten toiveiden tuojia yhteiseen tekemiseen.

Toimintaryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan kuukaudesta puolen vuoden välein. Suunnitelmat voivat liittyä vaikkapa jumalanpalveluksiin, piireihin tai yksittäisiin tapahtumiin – mitä vain seurakunnassa halutaan toteutettavan.

Ideoita toteutetaan esimerkiksi kutsumalla vapaaehtoisia tarvittaviin tehtäviin. Vapaaehtoisten organisointi toimii jo jumalanpalveluksissa: nimetty vastuuvapaaehtoinen etsii jumalanpalveluksiin tekstinlukijat.

– Vapaaehtoisilla on kontakteja. Parasta onkin, kun he voivat kysyä mukaan lisää vapaaehtoisia.

Mira kannustaa seurakuntalaisia ottamaan käyttöön omat vahvuutensa ja kykynsä: vapaaehtoisena saa tehdä juuri sen verran sellaisia asioita, joita ehtii ja haluaa.

– Voi päättää mitä tekee ja milloin. Kieltäytyäkin saa – siitä ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa. Vapaaehtoiset ovat yhtä arvokkaita, tekevät he yhden tai sata tehtävää. Elämäntilanteet ovat meillä niin erilaisia. Jokainen vapaaehtoinen on arvokas.

Teksti ja kuva Kirsi-Maria Hiltunen