Kesäiltaan kaikuu Suvivirsi matkaharmoonin säestämänä, taustalla rantakiviin liplattavat aallot, lokkien kirkuna ja haarapääskyjen liverrys. On alkamassa lauluhartaus, joka houkutti Varessäikän laavulle nelisenkymmentä osallistujaa.

Lauluhartaus luonnossa -yhteislaulutilaisuuksia vietetään koko kesän ajan joka toinen keskiviikko ympäri Siikajoen kuntaa. Nyt on vuorossa kolmas kesä. Tänä vuonna on oltu mm. Revonlahden Kirkkokukkulalla ja Tuomiojan nuorisoseuran laavulla. Vielä ovat tulossa hartaushetket Tönkyräkankaan, Hangasnevan ja Hietamaan laavuilla.

– Nämä ovat Siikajoen kunnan oma juttu, kanttori Asko Rautakoski kertoo. – Tämä taisi olla Lohen Ollin idea, hän nämä lauluhartaudet aloitti.

Asko saapui Varessäikkään kätevän matkaharmoonin kera – kesäisessä illassa harmooni soi kauniisti. Asko kertoo vanhan soittimen löytyneen Raahen seurakuntakeskuksen muuton yhteydessä.

– Harmooni löytyi seurakunnan varastosta. Tämä on kätevä, koska se ei tarvitse sähköä.

Asko säestää mielellään lauluhetkiä luonnon keskellä.

– Mukaviahan nämä ovat; tällaisia leppoisia matalan kynnyksen tilaisuuksia.

Virkistynyt mieli

Varessäikän lauluhartauteen kokoontui kaiken ikäisiä. Yhteislaulut laulettiin vihkosesta, johon oli koottu kesäisiä lauluja. Osallistujat saivat esittää laulutoiveita. Tällä kertaa laulettiin Suvivirren lisäksi mm. Soi kunniaksi Luojan, Peipon pesä ja Nousta sain aamuun.

Seurakuntapastori Marko Visuri piti hartaushetken kehottaen osallistujia pysähtymään.

– On hyvä pysähtyä ja miettiä, kun on tällainen luonnonkaunis paikka. Voi tuntua siltä, että Jumala on lähempänä, ja arjen huolet hellittävät hetkeksi.

Marko muistutti Jumalan olevan kaikkialla.

– Jumalan armo on totta tänäänkin. Hänen luonaan saa olla sellaisena kuin on. Hän ei aja ketään pois.

Lauluhartauden yhteydessä pystyi osallistumaan yhteisvastuukeräykseen. Diakoniatyöntekijä Hannele Repola kertoi tämänvuotisen keräyksen kohdentuvan nuorten elämänhallinnan ja mahdollisuuksien edistämiseen. Paikalliset varat käytetään yhteistyössä koulujen kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

Lauluhartauden lopuksi nautittiin kahvit ja sämpylät sekä paistettiin makkaraa nuotiolla. Tilaisuuden jälkeen mieli oli virkistynyt, ja kotimatkalle lähti rentoutunutta, iloista väkeä.

Kolme sukupolvea yhdessä

Yhdeksänvuotias Selma Unelma Stranden saapui hartaushetkeen äitinsä Henna Strandenin ja mummonsa Maritta Härkösen kanssa. Vantaalla asuvat Selma ja Henna olivat käymässä mummolassa. Maritta asuu Siikajoenkylällä, josta myös Henna on kotoisin.

– Ollaan oltu täällä lomalla tämä viikko, Henna kertoi. – On mukava, kun jotain järjestetään, niin haluttiin osallistua.

– Mummo halusi tulla, Selma lisää. – Minä en ole ikinä ennen käynyt.

– Minä kävin viime vuonna luontohartaudessa, Maritta sanoo.

Ennen luontohartautta kolmikko oli ollut Lasten Hupipäivässä Komppalinnassa.

 – Meillä meinasi tulla kiire tänne, koska lastentapahtuma kesti kello kuuteen asti, Maritta naurahtaa. – Piti vielä palata ilmapallokin hakemaan, kun se unohtui.

Teksti ja kuva: Kirsi-Maria Hiltunen