Juhannusjuustoa lähetystyön hyväksi

Vihannin seurakuntatalolla kävi tasaiseen tahtiin juhannusjuuston hakijoita torstaina 20.6. Vasemmalla Vihannin lähetysseuran Helena Talus ja Kaisu Sakko, oikealla juhannusjuustoa hakemassa Aino Kumpula, Leena Maarala ja Esko Vierimaa.
Raahen seurakunnassa keitettiin jälleen juhannusjuustoa lähetystyön hyväksi, ja ostajia riitti sekä Vihannissa että Paavolassa. Perinteen aloitti Vihannin lähetystoimikunta jo 1970-luvulla.
Torstaina 20.6. Vihannin lähetystoimikunnan jäsenet jakoivat juhannusjuustoa ennakkotilaajille Vihannin seurakuntatalolla. Muutaman vuoden tauon jälkeen maukas perinneruoka maistui vihantilaisille – ennakkotilauksia oli 28, yhteensä 88 litran edestä.
– Seurakunnasta otettiin yhteyttä, että haluaisivat jatkaa perinnettä, Vihannin lähetystoimikunnan puheenjohtaja Helena Talus kertoo. – Sanottiin, että toki saadaan myytyä, jos keittoa saadaan.
Tänä vuonna juhannusjuuston keitti seurakunnan emäntä. Maito hankittiin meijeristä.
Helena muistelee, että juhannusjuustoperinteen aloitti Vihannin lähetystoimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja, jo edesmennyt Maija Hirvilammi, Salli Kukkolan kanssa. Tuolloin lähetystoimikunta hoiti keittämisen, ja se vaati useamman viikon ajan työtä. Tinkimaito hankittiin suoraan tiloilta, joten piti selvittää, miltä tiloilta maitoa saadaan, kuka maidot tiloilta hakee ja paljonko maitoa tulee yhteensä.
– Oli melko homma kerätä maitoa talosta taloon, Helena muistelee. – Juhannusjuuston kysyntä oli parhaimmillaan kovaa: keitettiin jopa 400 litraa ja enemmänkin. Maitoa meni tuplaten. Kolme päivää keitettiin ja kahtakin satsia samana päivänä. Saattoi mennä ilta yhdeksään ennen kuin oli valmista.
Keittämisen jälkeen juhannusjuusto piti vielä saada jäähdytettyä mahdollisimman ripeästi. Kaisu Sakko toimi jäähyttelijänä, kuten Helena kuvaa.
– Tonkat pantiin saaveihin, jotka oli täynnä vettä, ja sitä vettä vaihdeltiin aina kylmäksi, Kaisu kertoo. – Jostakin luettiin vinkki, että vettä jäädytettiin tyhjissä maitopurkeissa ja laitettiin sinne veteen.
Muutakin syötävää valmistettiin myyntiin, kuten joulun alla erilaisia laatikoita. Kaikki varat menivät lähetystyölle.
– Juhannusjuuston keittäminen ja joululaatikoiden tekeminen olivat sosiaalisia tapahtumia. Meitä oli aina iso lauma mukana – tuskin kaikille hommia riittikään. Ne oli oikein mukavia päiviä. Välillä keskusteltiin ja juotiin kahvia.
Hyvä kiertämään
Aino Kumpula tuli ostamaan kaksi litraa juhannusjuustoa. Hän on keittänyt juhannusjuustoa myös itse.
– Ennen sai oikeaa maitoa tiloilta. Keitin kymmenen litran kattilassa juhannusjuustoa vähintään viisi tuntia, Aino kertoo. – Lopetin itse keittämisen, ja olen sen jälkeen joka vuosi käynyt täältä ostamassa. On tullut sellainen perinne.
Se, että varat menevät lähetyksen hyväksi on Ainosta hyvä.
– Jos on hyväntekeväisyys kyseessä, niin ostan arpoja, kakkuja tai mitä milloinkin on.
Leena Maarala ja Esko Vierimaa ostivat kumpikin kaksi litraa juhannusjuustoa. Molemmilla juhannusjuusto on oleellinen osa juhannusta.
– Tänä vuonnakin on ostettu jo monta kertaa, Esko kertoo. – Täältä ei olla ennen hankittu.
– Esko löysi ilmoituksen lehdestä, että täällä myydään, Leena kertoo. – Itse en ole juhannusjuustoa keittänyt. Eikös se ole aika työlästä?
Varojen meneminen lähetykselle on molempien mielestä hyvä lisä.
– Se on hyvä panna hyvä kiertämään, Leena sanoo.
Teksti ja kuva: Kirsi-Maria Hiltunen
25.6.2024 14.29