Vihannin kerhoihin saavutaan kauempaakin

Vihannin perhekerhon mukavassa tunnelmassa ilmiselvästi viihdytään. Osa lapsista ryhtyy heti askartelupuuhiin – tällä kertaa viimeistellään edellisellä kerralla tehtyjä koristeita maalaamalla. Osa lapsista leikkii sohvaryhmien väliin jäävässä leikkitilassa, vanhempien istuessa sohvalla jutellen ja seuraten lapsiaan.

Suvi-äiti ja 8 kuukauden ikäinen Minea ovat käyneet perhekerhossa viime syksystä lähtien. Kerhoon yleensä kärrytellään pidempää reittiä, jotta Minea ehtii ottaa nokoset. Kerho on keveä laskeutuminen kesällä alkavaan päiväkotiin.

– Hyvä, että Minea näkee muitakin lapsia ja aikuisia ennen päiväkotiin menoa. Tulee sosiaalisemmaksi, Suvi miettii. – On mukavaa, että täällä on muitakin vauvoja – viimeksikin oli monta lattialla pyörimässä.

Outi-äiti lastensa Vanamon, Pihlan ja Niilon kanssa ovat käyneet perhekerhossa useamman vuoden ajan. Vanamo ja Pihla käyvät myös päiväkerhossa.

– Tämä on matalan kynnyksen paikka. Lapset viihtyvät täällä hyvin, Outi sanoo. – Tytöt odottavat kovasti aina kerhoja.

Perhekerhossa ollaan perheenä. Kerhoa vetävät lastenohjaajat ohjaavat askartelussa ja auttavat.

– Me sylitetään tarvittaessa kahvituksen aikana, lastenohjaaja Kaija Kallio kertoo. – Vanhemmat ovatkin sanoneet, että mukava, kun täällä saa rauhassa juoda kahvit.

Perhekerhossa käy viikoittain 15-30 henkeä. Joulun jälkeen uusia osallistujia on tullut neljä.

– Välillä on ollut niin paljon väkeä, että tila on tullut ahtaaksi, Kaija selvittää. – Viimeksikin aikuisia oli niin paljon, että osa istui lattialla.

– Perhekerhossa kävijöiden määrä on yllättänyt postiivisesti, iloitsee lastenohjaaja Annukka Pöyskö. – Kävijämäärästä näkee, että tälle on tarvetta.

Vappuvaelluksesta lapsiparkkiin

Perhekerhon lisäksi Vihannin seurakuntatalolla kokoontuu tiistaisin 3-5-vuotiaiden lasten päiväkerho. Molempiin kerhoihin saavutaan ympäri laajaa Vihannin aluetta, myös sivukyliltä.

– Se, että kerholaiset tulevat tänne kauempaakin, kertoo siitä, että he oikeasti haluavat käydä täällä, Kaija miettii.

Kerhoissa on samanlainen runko: alussa on askartelua ja vapaata leikkiä, sen jälkeen hartaushetki ja välipala. Päiväkerhossa lapsilla on eväät mukana, perhekerhon välipalan ja kahvit tarjoavat seurakunta.

Seurakunta järjestää paljon muutakin perheohjelmaa Vihannissa, mm. ystävänpäivänä laskettiin mäkeä ja paistettiin makkaraa Alpuanharjun hiihtomajalla. On joulupolku, joulun perhekirkko ja joulupuuro, pääsiäisvaellus ja vappuvaellus. Uudessa Perheiden illassa on yhteisen iltapalan lisäksi omanlaista ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Mukana on usein myös muita seurakunnan työntekijöitä, kuten pappi ja diakoni.

Joka toinen torstai seurakunta ja Lapsirikas-hanke pitävät yhteistyössä lapsiparkkia, johon vanhemmat voivat tuoda 1-6-vuotiaan lapsen. Lapsiparkki on kolmen tunnin mittainen.

– Tälle tuntuu olevan tarvetta, Kaija kertoo. – Vanhemmat ovat kehuneet, että tuossa ajassa ehtii käydä kaupassa, parturissa, asioilla tai vain ottaa levon kannalta.

Lastenohjaajat vinkkaavat kuulevansa mielellään lapsiperheiden tarpeita.

– Pyrimme kehittämään uusia juttuja, jotta tavoitettaisiin sellaisiakin perheitä, joita päiväohjelma ei tavoita, Kaija selventää.

– Toiveita kuunnellaan herkällä korvalla, Annukka lisää. – On tosi tärkeää, että pienet sivukylätkin saavat tapahtumia.

Teksti ja kuva: Kirsi-Maria Hiltunen