Pappeus säilyy läpi elämän

Antti valmistui teologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta loppuvuodesta 2019, juuri ennen koronaa. Koronan myötä vastavalmistuneen työllistyminen vaikeutui ja Antti ehti olla jonkin aikaa työttömänä.

– Kaikki paikat menivät kiinni ja liikkumista rajoitettiin, joten töitä ei riittänyt niillekään, jotka olivat jo töissä. Teologina on hankala työllistyä muuten kuin papiksi.

Raaheen Antin perheineen toi vuoden alussa vaimon, Tiina Jeskasen uusi työ: Tiina aloitti alkuvuodesta Raahen seurakunnan pastorina. Raaheen on kotiuduttu hyvin.

– Tämä on mukava pieni kaupunki. Olen lähtöisin Iisalmesta, joka on hyvin samankokoinen kaupunki kuin Raahe. Siikajoen alueesta tykkään myös tosi paljon.

Alkuvuoden Antti työskenteli Punaisella Ristillä – ihmisläheisessä työssä, mikä on hänelle tärkeää.

Nyt perheen molemmat vanhemmat ovat pappeja. Papin työ on kokonaisvaltaista ja töissä ollaan myös arki-iltaisin ja pyhinä. Aikataulullisesti kahden pappi-vanhemman elämä tuo haasteita. Onneksi perheen poika pääsi vuoropäiväkotiin, mikä hieman helpottaa.

– Perhe-elämä vaatii kalenterin tarkkaa katsomista, kun kummallakaan meistä vanhemmista ei ole selkeitä aikatauluja.

Lämminhenkinen seurakunta

Antti on ehtinyt huomata, kuinka laaja Raahen seurakunta on: on kaupunkialueita ja kyliä. Seurakuntaa hän kehuu lämminhenkiseksi ja kivaksi.

– Kaikilla seurakunnan alueilla on omat erityispiirteensä. Tämä on yhteisöllisesti rikas seurakunta. Minut on otettu hyvin vastaan, kiitos siitä seurakuntalaisille. Kiitollisuus on päällimmäisenä mielessä.

Seurakunnan työyhteisö saa Antilta kiitosta.

– Täällä on osaava papisto, kanttorit, diakonissat ja muut työalat. Tämä on hyvä paikka aloittelevalle papille – neuvoa on helppo kysyä ja ohjausta ja tukea saa hyvin. Tuki on tosi tärkeää uutena pappina, koska käytännöt ovat uusia.

Tukea Antti saa myös vaimoltaan.

– Tiina on eräällä tavalla mentorini ja antaa käytännön neuvoja – hän on tehnyt tätä työtä jo monia vuosia.

Viime viikolla Antti sai virallisen papin virkanimikkeen, kun hänet vihittiin papiksi. Ennen oordinaatiomessua oli viikon kestävä oordinaatiokoulutus Oulussa, jossa mm. käytiin läpi käytännön asioita, kuten erilaisia toimituksia ja hartauksia sekä luettiin Eero Huovisen kirja pappeudesta.

– Koulutuksessa pohdittiin yhdessä, mitä on olla pappi.

Oordinaatiosta siunaus, pyhitys ja lähetys

Antin ja yhdeksän muun hiippakunnan seurakunnissa aloittavan papin vihkiminen tapahtui Oulun tuomiokirkossa 11.6. oordinaatiomessussa, jossa hiippakunnan piispa vihkii papit. Oordinaatio eli pappisvihkimys juontaa juurensa apostoleihin, jotka Jeesus siunasi ja lähetti lähetystyöhön.

Oordinaatiomessu on juhlava tilaisuus, jossa uudet papit siunataan, pyhitetään ja lähetetään virkaansa. Pyhityksessä vihkijä yhdessä seurakunnan kanssa rukoilee Pyhän Hengen antavan lahjansa vihittävälle. Siunauksessa piispa ja papisto siunaavat papin työhönsä. Kättenpäällepanon jälkeen vihittävä saa päälleen stolan eli suorakaidehuivin ja kasukan eli papin juhla-asuun kuuluvan kaavun. Lopuksi pappi lähetetään tehtäväänsä eli hoitamaan virkaansa kutsuvassa seurakunnassa.

Papiksi pääseminen vaatii sisäistä kutsumusta; halua ja sitoumusta olla pappi. Niinpä oordinaatioon kuuluu pappislupaus. Sisäisen kutsun ja teologian opintojen lisäksi tarvitaan kutsu seurakunnalta papin virkaan.

Oordinatiomessun saarnassaan Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo muistutti pappeuden olevan yksi tapa vastata Jumalan valtakunnan kutsuun ja olla Jumalan valtakunnan palveluksessa. Piispan sanoin: ” Papin tehtävänä on auttaa ihmisiä löytämään se elämän suurin aarre, seuraamaan Jeesusta ja luottamaan Jumalaan.”

Piispa muistutti papinkin olevan ihminen, joka kaipaa tukea paitsi uskostaan ja kirkolta, myös seurakunnalta. Seurakunta voi tukea pappia mm. rukouksilla.

Papin identiteetti muotoutuu

Pappisvihkimys tuntui Antista isolta muutokselta, joka selkeytti roolia sekä seurakunnassa että henkisesti.

– Nyt olen oikeasti pappi. Ajan myötä pappeuteen kasvaa ja papin identiteetti muotoutuu. Tämä on iso identiteettimuutos. Pappeus säilyy läpi elämän – olen aina pappi.

Ennen oordinaatiota Antti ehti olla kuukauden seurakunnalla tehden sellaisia töitä, joihin ei vaadita pappisvihkimystä, kuten pitäen sanajumalanpalveluksia ja koulun kevätkirkkoja Revonlahdella ja Siikajoella. Ensimmäisen messunsa Antti pääsi pitämään heti ensimmäisenä sunnuntaina oordinaation jälkeen.

Teologian opinnoissa moni asia tulee jo tutuksi ja niitä harjoitellaan, mutta esimerkiksi ehtoollista ei voi suorittaa kuin papiksi vihitty.

– Paljon tulee uutta ja opeteltavaa, esimerkiksi kasteet, hautajaiset, toimitukset.

Uskossa Antille on tärkeää Raamatun tekstien sekä hengellisten laulujen ja virsien ohella rukous.

– Minulle on tärkeää puhua Jumalalle; kertoa kaikesta, mikä tuntuu tarpeelliselta kertoa.

Kuva ja teksti Kirsi-Maria Hiltunen