Uutislistaukseen

Tervetuloa juhlistamaan monipuolista vaikuttajaa

Raahen-srk-juttu-2023-vko-6-Wilhelmi-Malmivaara-Mira-Pauna 3.jpg

Siikajoen vs. kappalainen Mira Pauna toivottaa kaikki tervetulleiksi Malmivaara-juhlaan. ”Wilhelmi Malmivaara on tuntemattomampi seurakuntalaisten keskuudessa. Hienoa, että tätä kautta saadaan tietoa hänestä.”

Sunnuntaina 12.2. vietetään Paavolassa Wilhelmi Malmivaara -juhlaa. Juhlan avulla halutaan nostaa esille nykyään tuntemattomampi, mutta laajalti vaikuttanut pappi, kansanedustaja, kirjailija, virsirunoilija ja herännäisyyden johtaja.

Monipuolisuudestaan huolimatta Wilhelmi Malmivaara (13.2.1854 – 12.1.1922) tunnettaneen parhaiten herännäisliikkeessä ja virsikirjan kautta. Malmivaaran syntymästä tulee ensi vuonna 170 vuotta, mikä sai kanttori Jouni Pietiläisen ja Vihannin kappalainen Petri Tervon miettimään juhlia.

– Tänä vuonna pidetään pienemmät juhlat ja juhlavuonna suuremmat. Tästä on tarkoitus tulla vuotuinen perinne, kertoo vs. kappalainen Mira Pauna. ­– Malmivaaralla on suuri merkitys tälläkin alueella.

Juhlan paikaksi valikoitui itseoikeutetusti Paavola, sillä Malmivaara oli Paavolan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra, vuosina 1892-1900. Tätä ennen jo vuonna 1947 perustetussa seurakunnassa oli toiminut kappalaisia.

Malmivaara-juhla alkaa klo 10 juhlamessulla Paavolan kirkossa, minkä jälkeen on lounas ja varsinainen juhla Paavolan seurakuntatalolla.

– Juhlitaan Wilhelmi Malmivaaraa ja hänen elämäntyötään. Juhlassa kuullaan Malmivaarasta ja esimerkiksi laulettavat virret ovat hänen uudistamiaan.

Tule sellaisena kuin olet!

Malmivaara perusti vuonna 1888 Hengellisen Kuukauslehden kansantajuistamaan kirkollista sanomaa. Paavolan kirkkoherravuosina lehti kasvoi ja kehittyi. Vielä nykyäänkin lehti ilmestyy nimellä Henki ja on yksi Suomen vanhimmista aikakauslehdistä.

Vuonna 1892 Malmivaara perusti hengellisen kirjallisuuden kustannusosakeyhtiö Herättäjän. Yhtiön vuosikokouksesta muodostui suuri valtakunnallinen Herättäjäjuhlat. Malmivaaran ansiota on myös kristillisen opiston perustaminen (Karhunmäen kristillinen kansanopisto eli Lapuan kristillinen opisto, nykyisin osa STEP-koulutusta).

Malmivaara uudisti Siionin virret yhdistäen virsiä mm. vanhasta Siionista, Halullisten sielujen hengellisistä lauluista ja Siionin Juhla-Wirsistä. Uudistettu kokoelma julkaistiin 1893.

Malmivaara myös sanoitti virsiä, joista tunnetuin on Oi Herra, jos mä matkamies maan (virsikirjassa 631, Siionin virsissä 251).

– Virsi on yhä tosi suosittu, etenkin hautajaisissa.

Matkamies-virren taustalla on surua: vuonna 1901 Malmivaaran perheestä kuoli kaksi lasta ja Karin-vaimo lavantautiin. Virsi kertookin siitä, kuinka toivottomassakin tilanteessa voi turvata Jumalaan.

Muita Malmivaaran virsikirjan virsiä ovat 28 Valo syttyi, Jeesus syntyi sekä Sun sanas, Herra, kutsuu luokses meitä. Lisäksi Malmivaara on uudistanut monia virsiä, kuten virren 361 Koska valaisee kointähtönen ja 75 Jeesus, turva ainoa.

– Virsissä näkyy Malmivaaran ajatus: tule sellaisena kuin olet; ettei tarvitse olla enempää kuin on.

Olipa Malmivaaralla suuri osansa siinä, että vuonna 1898 saatiin silloisen Kuopion hiippakunnan piispanistuin siirrettyä Ouluun keisarillisella julistuksella – Malmivaara toimi asiassa ansiokkaasti lobbarina, kuten häntä nykyään kutsuttaisiin.

Teksti ja kuva: Kirsi-Maria Hiltunen

2023-02-10 09:50:50.0