Ystävyysseurakuntatoiminnassa nuori tutustuu eri kulttuureihin

Raahen seurakunta tekee ystävyystoimintaa monien seurakuntien kanssa. Eräs näistä on Luoteis-Virossa sijaitseva maalaisseurakunta, Lääne-Nigula. Molemmissa seurakunnissa toivotaan, että nuorten maantieteelliset rajat ylittävä ystävyys jatkuisi ja raahelaiset nuoret voisivat vierailla Virossa vuosittain rippileireillä ja pienryhmämatkoilla. Seuraava Viron matka on tulevan kesän rippileiri.

Raahen ja Lääne-Nigulan seurakunnat solmivat vuonna 1989 ystävyysseurakuntasopimuksen, josta alkoi yhteinen matka. Joel Reinaru, Lääne-Nigulan kirkkoherran Leevi Reinarun poika, on toisen polven ystävyysseurakuntalainen. Hän kertoo ystävyyden olleen alusta saakka tiivistä.

 – Muistan lapsuudestani, että seurakunnassamme ja kotonamme oli aina vierailemassa raahelaisia.

Joel Reinaru ja Vihannin alueen nuorisotyöntekijä Samuel Koivunen vievät ystävyysseurakuntatoimintaa aktiivisesti eteenpäin. Syksyllä 2018 tehtiin Raahen seurakunnan nuorten kanssa ensimmäinen matka Viroon, ja kesällä 2019 siellä järjestettiin rippileiri.

Koronapandemia katkaisi matkailun, kunnes maaliskuussa 2022 nuoret pääsivät pitkän odotuksen jälkeen vierailemaan Virossa. Missionaaliselle matkalle osallistui yhdeksän nuorta eri puolilta Raahen seutukuntaa. Matkalla nuoret saivat tutustua ystävyysseurakuntiin sekä pysähtyä yhdessä hengellisten kysymysten äärelle ja pohtia kristityn nuoren elämää lähetettynä.

Virossa vain yksi prosentti nuoremmasta ikäluokasta sanoo olevansa kristittyjä. Kristillinen nuorisotyö on vasta kehittymässä ja resurssit seurakunnissa pienet. Lääne-Nigulan seurakunnassa nuorisotyötä tekevät vapaaehtoiskoulutuksen saaneet nuoret itse, mikä on Joelin mukaan suuri vahvuus.

 – Minulle oli todella tärkeää, kun sain 17-vuotiaana vauhdikkaana nuorena mahdollisuuden ottaa vastuuta seurakuntani toiminnasta. Koin kunnia-asiana saada palvella Jumalaa. Muutama vuosi sitten annoin työni eteenpäin seuraavalle nuorelle. Nyt työskentelen Viron kirkon nuorisotyöntekijänä ja nuorisotyöntekijöiden kouluttajana.

 Samuel haluaa olla rohkaisemassa kotiseurakuntansa lisäksi myös virolaisia nuoria hengellisessä kasvussa.

– Virossa kristittyjä nuoria on vähemmän. Heidän on tärkeää saada nähdä ja kokea, että on myös muita uskovia nuoria. Toivon, että virolaiset ja suomalaiset nuoret löytäisivät yhteisen ystävyyden ja hengellisen yhteyden.

Samuel kokee, että kansainvälinen toiminta opettaa nuoria rajat ylittävästä Jumalan armosta ja rakkaudesta: jokainen meistä on kutsuttu välittämään eikä rakkaus lähimmäiseen ole sidottu maantieteellisiin rajoihin.

– Meille annetun kaste- ja lähetyskäskyn eteenpäin vieminen on jokaisen kristityn tehtävä. Kansainvälinen työ auttaa nuoria näkemään, mitä on elää lähetettynä lähellä ja kaukana.

Joel rohkaisee nuoria mukaan ystävyysseurakuntatoimintaan.

 – Seurakunnan kansainvälinen toiminta maalaa kuvaa siitä, miten Jumala toimi eri tavalla eri kulttuureissa ja olosuhteissa.

Neljäosaisessa juttusarjassa kerromme Raahen seurakunnan kansainvälisestä työstä ystävyysseurakunnissa Kullamaalla, Märjamaalla, Lääne-Nigulassa ja Vienan Kemissä.

Teksti: Johanna  Hämeenkorpi ja Kirsi-Maria Hiltunen.

Kuva: Mari-Kaarina Hiltunen