Uutislistaukseen

Marko Visuri Marko Visuri on toiminut Raahen seurakunnan rippikouluvastaavana 15 vuoden ajan. Myös hänen rippikouluaikanaan mukana oli toiminnallisuutta, kuten halkojen tekemistä vanhuksille.

Rippikoulussa painottuu seurakuntayhteyden luominen

25.1.2022 11.14

Rippikoulu on tärkeä etappi monen nuoren elämässä: Raahen seurakunnasta ripariin osallistuu yleensä yli 90% ikäluokasta. Esimerkiksi tänä vuonna seurakunnan omiin ryhmiin on ilmoittautunut 261 nuorta ja muualla käytäviin leireihin 120. Nykyrippikoulussa pääpaino on oman paikan löytäminen seurakunnassa.

Rippikoulun runkona on valtakunnallinen rippikoulusuunnitelma, jonka uusin versio on vuodelta 2017. Suunnitelma on jaettu kahdeksaan osakokonaisuuteen, joita voidaan jäsentää eri tavoilla.

– Meillä on menty annettujen esimerkkien mukaan, kertoo pappi Marko Visuri, Raahen seurakunnan rippikouluvastaava.

– Eroja saattaa olla toteutuksen puolella: toinen vetää enemmän yksinpuheluna, toinen toiminnallisuuden kautta. Sisältökysymykset on suurin piirtein samat – päälinjat on pysyneet sen parituhatta vuotta. Muutoksia on tullut siinä, mitä painotetaan.

Uudessa rippikoulusuunnitelmassa nuorten seurakuntaan tutustuminen ja seurakuntayhteyden luominen ovat tärkeitä.

– Aikaisemmin annettiin passi kouraan, että lähe keräämään merkkejä.  Meillä yritetään olla koko ryhmällä kerralla liikkeellä. Paljon on rippikoululaisten omaa toimintaa ja tiedonhakua.

Nuoret ovat mm. olleet hautausmailla siivoamassa ja haravoimassa sekä keränneet rahaa yhteisvastuukeräykseen.

– Annettiin infoa yhteisvastuusta ja keräyskohteesta, sitten laitettiin nuoret kaupan ovelle keräysastia kädessä, aina pariksi tunniksi pareittain.

Rippikoululeirin suhteen on valinnanvapautta. Perinteisen rippikoululeirin lisäksi voi valita esimerkiksi päivärippikoulun, jossa käydään päivisin rippikoulutunneilla, tai eräpainotteisen rippikoululeirin vaikkapa Karhunkierroksen maisemissa.

– Yhden ryhmän pitäisi lähteä ensi kesänä Viroon; näkökulmana kansainvälisyys, ystävyys, seurakuntapainotteisuus. Mutta lähtö voi olla hankalaa koronan vuoksi.

Ehtoollista vietetään nykyään jo rippikouluaikana useammankin kerran – aiemmin elämän ensimmäisen ehtoollisen sai konfirmaatiossa.

Monelle rippikoulusta tulee mieleen mm. Isä meidän rukous, 10 käskyä sekä Herran siunaus, jotka on pitänyt osata ulkoa. Läksyt pitää osata vieläkin, mutta siitä ei ole konfirmaatio jäänyt keneltäkään kiinni.

– Kaikki on läpi päässeet. Enemmän painotetaan alussa sitä, missä mennään, minkälainen on lähtötaso ja -käsitys, ja lopussa katsotaan, onko mahdollisesti tapahtunut muutosta ja oppimista.

Rippikoulun oppimiskokonaisuudet

1. Minä ja seurakunta: mm. Kuka minä olen, Jumalanpalvelus, Virret

2. Jumala: mm. Jumala, Usko ja tiede, Suhde muihin uskontoihin

3. Välitän, pidän huolta, rakastan: mm. Ystävyys, Seksuaalisuus, Seurustelu ja perhe, Diakonia

4. Meidän maailmamme: mm. Elämän arvot ja valinnat, Vastuu luomakunnasta

5. Säröillä oleva maailma: Kärsimys ja kuolema, Omatunto, Synti ja armo

6. Jeesus: mm. Jeesuksen elämä, Taivas ja helvetti, Tulevaisuus

7. Pyhä Henki: Usko ja rukous, Rippi, Kaste, Lähetys

8. Konfirmaatio

(Rippikoulusuunnitelma 2017, Suomen ev.lut. kirkko)

Teksti ja kuva: Kirsi-Maria Hiltunen