Uutislistaukseen

Avustavaa työtä lähetykselle 50 vuotta

Kuvassa hymyilevät Kaisu Sakko, puheenjohtaja Helena Talus ja Raija Uusitalo.

Kaisu Sakko, puheenjohtaja Helena Talus ja Raija Uusitalo ovat olleet Vihannin lähetystoimikunnassa kymmenisen vuotta ja ehtineet tehdä monenlaista lähetystyön hyväksi.

Vihannin lähetystoimikunta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Kaikki ovat tervetulleita sunnuntaina 14.9. messuun Vihannin kirkkoon sekä sen jälkeen ruokailuun ja juhlaan Vihannin seurakuntatalolle.

Juhlassa saadaan nauttia musiikista ja yhteislauluista. Tervehdykset tuovat Suomen Lähetysseurasta palvelupäällikkö Juha Taanila, Oulun hiippakunnasta hiippakuntasihteeri Matti Laurila sekä vihantilainen pappi, lähetystyöntekijä, kirkkoherra Kaarlo Hirvilampi.
Lähetystoimikunnan alku oli vaiheikas – aloittamista yritettiin useampaan kertaan 1960-luvulla.
– Jostakin syystä se ei lähtenyt heti toimimaan, Raija Uusitalo kertoo.
Varsinainen perustamiskokous pidettiin 12.2.1975.
– Alun pitäen tarkoitus oli viedä kristinuskoa muualle, mutta vuosien varrella toiminta on muuttunut avustavaksi työksi, kertoo lähetystoimikunnan puheenjohtaja Helena Talus.
Avustettavia kohteita ovat jo pidempään olleet Hosainan kuurojen koulu Etiopiassa sekä tyttöjen ja naisten koulutus Tansaniassa. 2020-luvun alkuun asti lähetystoimikunta myös avusti nimikkolähettejä; viimeisimpänä Leila ja Kari Pentikäistä, jotka olivat lähetteinä Etiopiassa Suomen Lähetysseuran kautta.
– Lähetystyö oli silloin läheisempää ihmisille, kun oli omat nimikkolähetit, miettii Helena. – Heiltä tuli tietoa ja kirjeitä, joita sihteerimme jakoi eteenpäin.
Tällä hetkellä lähetystoimikunnassa on yhdeksän aktiivista toimijaa.
– Aktiiviporukkaa ei ole enää paljon. Lisää kaivataan toimijoita! Helena kannustaa.
– Kun väki vanhenee, ei sitä jaksa enempäänsä, Raija miettii.
– Se virkistää, kun kokoonnutaan ja ollaan yhdessä, Helena lisää. – Kokouksen jälkeenkin monesti jäädään vielä tunniksi istumaan ja juttelemaan.

 

Monipuolista toimintaa

 

Vihannin lähetystoimikunta on kerännyt varoja monin tavoin lähetystyön hyväksi.
– Toiminta alkoi pienimuotoisena: oli lähetyspäivällisiä ja kodeissa pidettävät, kylillä kiertävät diakonialähetyspiirit, Helena kertoo.
– Talo tarjosi aina pullakahvit, Kaisu Sakko sanoo.
– Lankakori kiersi talosta taloon ja jokainen vuorollaan neuloi, Raija lisää.
Välillä toimi lähetysrengas: lähetystoimikunnan sihteeri postitti renkaaseen kuuluville lähetyskirjeen ja pankkisiirtolomakkeen lahjoituksia varten.
On pidetty lähetyslounaita sekä äitienpäivä- ja isänpäivälounaita.
– Esa Malkamäen ollessa pappina oli tapana, että miehet tekivät äitienpäivälounaat ja naiset isänpäivälounaat, Helena muistelee.
Juhannuksina alettiin keittää ja myydä juustokeittoa.
– Parhaana aikana haettiin 900 litraa maitoa tiloilta ja valmista keittoa oli 400 litraa, Helena kertoo. – Se oli suuri urakka: kolme päivää keitettiin ja kolme päivää myytiin. Nykyisin seurakuntaemäntä keittää juustokeiton.
Kuukausittaisessa Tuumasta toimeen -lähetyspiirissä kudotaan mm. sukkia ja lapasia myytäväksi.
Myyjäisiä on ollut monenlaisia: tasauspäivän myyjäiset keväisin ja syksyisin, joulumyyjäiset ja Vihannin markkinoilla myynti. Myyty on mm. käsitöitä, kuivakakkuja, saaristolaisleipää; syksyisin satoa kuten perunaa, porkkanaa, kurpitsoja, puolukkaa, tyrnimehua, sieniä, ruismarjapuuroa; joulumyyjäisissä joulutorttuja, porkkana- ja lanttulaatikoita sekä torttukahvit. Arpajaiset on yleensä järjestetty kaikissa tapahtumissa.
– Oli räntäsade tai mitä hyvänsä, siellä me on oltu, Kaisu muistelee. – On ollut monessa paikassa monenlaista.
– Toivotaan, että tälle vuodelle saataisiin vielä järjestettyä isänpäivälounas ja joulumyyjäiset, Helena miettii.


Kuva ja teksti Kirsi-Maria Hiltunen
 

Wed Sep 03 08:24:00 EEST 2025