Uutislistaukseen

Seurakunta Raahessa jo 690 vuotta

saloisten muki_THUMB.jpg

Vuonna 1329 kuningas Maunu Eerikinpoika ja Turun piispa Hemminki olivat laatineet kirjelmän, jossa Pietarsaaren kirkkoherralle aiemmin langenneet maksut määrätään Saloisten (Salon) oman sielunpaimenen hyväksi. Samassa yhteydessä kehotetaan Saloisten ja Kemin asukkaita maksamaan kirkolle kymmenykset muiden kristittyjen tavoin. Vuoden 1329 käskykirjeeseen viitataan vielä vuodelta 1478 säilyneessä piispankirjeessä. Se on ollut pohjana kirkon taloudenhoidolle keskiajalla myöhemmin Pohjanmaalla syntyneissä seurakunnissa.

Saloisten kirkot sijaitsivat aluksi Kirkkoluodolla. Nykyistä kirkkoa edeltävä kirkko valmistui 1500-luvun alkuun mennessä edellisen, vuonna 1496 tuhoutuneen, kirkon paikalle. Sieltä se siirrettiin vuonna 1622 nykyiselle paikalleen, jossa se paloi tammikuussa 1930. Muutamat nykyisen, vuonna 1932 valmistuneen, kirkon esineet, kuten Neitsyt Marian ja Pyhän Olavin alttarikaapit, puinen ristiinnaulitun Kristuksen kuva sekä Pyhä Birgitta ovat vanhinta säilynyttä aineistoa keskiajalta. Ne ovat säästyneet kahden kirkon tuhosta (1496 ja 1930) nykyaikaan asti.

Hyvässä yhteisymmärryksessä Raahen seurakunnassa on päätetty, että merkkivuoden kunniaksi ei järjestetä erillistä juhlaa. Muistamme kuitenkin merkkivuotta pienimuotoisesti sunnuntaina 3.11. messussa Saloisten kirkossa ja sen jälkeen kirkkokahvien yhteydessä olevalla näyttelyllä.

Näyttelyssä on esineitä Saloisissa pappina vuosina 1909-1918 toimineen K.A. Strömmerin jäämistöstä.

Raahen seurakunta ja Saloisten Kotiseutuyhdistys saivat keväällä yhteislahjoituksen Strömmerin pojantyttäreltä, Anna Heikinheimolta. Lahjoitus koostuu edellistä kirkkoa kuvaavista taidokkaista piirustuksista, valokuvista sekä muun muassa juhlapuheesta, jonka Strömmer on pitänyt vuonna 1921 Saloisten kirkon juhlassa.

Kimmo Heinilä

 

 

Mon Oct 28 13:40:00 EET 2019