Uutislistaukseen

Suomen kirkko on sydänkirkko

Kuva viikon juttuun Paula Hagel 2.jpg

Paula Hagelille luonto ja metsä ovat tärkeitä – mm. niiden takia hän halusi tänne ja viihtyy mainiosti Raahen seudulla ja uudessa kodissaan Revonlahdella.

Paula Hagel aloitti Raahen seurakunnassa seurakuntapastorina 1.11. päävastuualueina Siikajoen kunta sekä diakonia ja maahanmuuttajatyö. Usko ja kutsumus Paulalla on ollut nuoresta lähtien.

Paula vihittiin papiksi vuonna 2008, jonka jälkeen hän on toiminut pappina Pellossa ja viimeiset seitsemän vuotta Ruotsissa. Viime keväänä syttyi ajatus palata Suomeen. Vaikka vanhemmat ja ystävät asuvat Helsingissä, etsi Paula töitä Oulun lähistöltä, jossa hän vietti lapsuutensa kesät.

– Kun ajoin Oulussa ja tuli paperitehtaan tuoksu, tuli lapsuus mieleen, Paula kertoo. – Oli niin ihanaa, että oikein nuuhkin ilmaa!

Molempien vanhempien suvut ovat Kalajokilaaksosta, joten Raahen seutu siinä välissä tuntuu tutulta ja kotoisalta, vaikka onkin entuudestaan tuntemattomampi.

Ruotsiin Paula haki aikanaan töihin uteliaisuudesta. Vaikka Suomen ja Ruotsin kirkot muistuttavat paljon toisiaan, löytyy erojakin. Paulan mukaan Ruotsissa ilmapiiri ovat vapaampi, liberaalimpi. Esimerkiksi jumalanpalveluksissa ja toimituksissa on gospelia ja kevyempää musiikkia.

– Kaipasin virsikirjan virsiä. Omassa hengellisessä harjoittamisessa virret ovat syvällä. Perinnevirsiä olen laulanut pyhäkouluiästä lähtien, kotonakin. Ne lohduttavat.

Ruotsin kirkon rentous ilahdutti. Seurakunnan työntekijöiden kesken ja seurakuntalaisiin välit ovat mutkattomat.

– Hierarkia ei ole niin jäykkä, sen huomasi kaikessa. Seurakuntalaiset esittävät hyvin rohkeasti ajatuksiaan. Dialogi virantoimittajien ja seurakuntalaisten välillä on tosi aktiivista, myös jumalanpalveluksissa.

Toisaalta Paulan mukaan Suomessa seurakunnan työntekijöitä arvostetaan enemmän.

Tukholman seudulla nuorisotyö teki vaikutuksen.

– Nuorisotyötä teki 2-3 diakonia ja pedagogi. Oli paljon teemapäiviä, retkiä, grillausta. Nuoret ja jopa nuoret aikuiset osallistuivat seurakuntaan innokkaasti. Miten saataisiin samaa hengen paloa meidän nuoriin?

Ruotsinsuomalaisilla on Paulan mukaan ikuinen kaipaus Suomeen, mikä näkyi mm. Paulan lähtiessä onnekas-kommentteina.

– Koen todellakin olevani onnekas saadessani olla Suomessa. Kaikki pienet asiat, kuten suomen kieli, rieska, munkkirinkilä, miten niitä on kaivannutkin! Nyt sen huomaa, kun pitkästä aikaa niitä saa.

– Suomen kirkko on mulle sydänkirkko ja kaikki työ, mitä täällä tehdään, on arvokasta. Täällä tehdään työtä sydämellä, kaikki on sitoutuneita omaan työhönsä. Myös Raahen seurakunnassa kollegoilla on hengen paloa – se on ihana huomata.

Teksti ja kuva Kirsi-Maria Hiltunen

16.11.2022 11.28