Raahen seurakunnan kirkkoherranvaalit pidetään 23.9.2018
2.vaalisijalla on pastori, TM Olli Lohi
Taustaa

Kerro lyhyesti itsestäsi´?

Olen 39 –vuotias pastori ja perheen isä Raahesta. Perheeseeni kuuluu Tuovi-vaimon lisäksi yhdeksän lasta. Olen asunut perheeni kanssa Pattijoella vuodesta 2006 lähtien. Harrastan liikuntaa, vanhojen rakennusten kunnostamista ja laulamista.

Ihmisenä olen avoin, luotettava ja innostava. Työssäni olen määrätietoinen, kuunteleva ja toiset huomioon ottava. Olen johtanut työssäni erilaisia projekteja ja koen Raahen seurakunnan asettamat vaatimukset kirkkoherran tehtävään mieluisina. Olen kiinnostunut organisoinnista ja näen vahvuutenani ihmisten kohtaamisen ja strategisen suunnittelun. Hyvät henkilöstösuhteet ja yhteistyö ovat mielestäni jokaisen hyvinvoivan työpaikan tuntomerkki.

Millainen on koulutuksesi ja työhistoriasi?

Olen koulutukseltani teologian maisteri. Minulla on myös automaatiotekniikan insinöörin koulutus. Olen toiminut papin tehtävissä vuodesta 2006 lähtien seurakunnan ja järjestön palveluksessa. Papin tehtäviä olen hoitanut seurakuntapastorina Raahessa ja kappalaisena Kalajoen seurakunnan Himangan kappeliseurakunnassa. Järjestötyössä olen ollut Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdistyksen eri tehtävissä: rippikoulutyön sihteerinä sekä nykyisin Päivämiehen ja Siionin Lähetyslehden päätoimittajana sekä viestintä- ja vs. kustannuspäällikkönä.

Nykyisessä työtehtävässäni vastaan SRK:n viestinnästä sekä julkaisutyön kokonaisuudesta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Työtehtäviini kuuluvat esimiehenä toimiminen 17 työntekijälle. Koordinoin, ohjaan työntekijöitä ja koulutan suurta joukkoa vapaaehtoisia eri puolelta Suomea.

Miksi haet kirkkoherraksi Raahen seurakuntaan?

Olen toiminut pappina kahdessa eri seurakunnassa ja haaveenani on ollut vielä joskus palata seurakuntatyöhön. Nyt koen, että sisäinen kutsumukseni ja motivaationi tähän työhön oli niin vahva, että päätin hakea kirkkoherran tehtävää kotiseurakunnassani. Pidän haasteista ja koen, että minulla olisi annettavaa Raahen seurakunnalle.

Kotiseurakuntani on minulle tuttu ympäristö. Haluan rakentaa kotiseutuni elämää ja -seurakuntani työtä. Ihmisten kohtaamiset, keskustelut ja hiljentyminen Sanan ja sakramentin äärelle ovat seurakuntatyön ydintä. Nyt jos koskaan on tarvetta sanomalle, joka tulee lähelle ja koskettaa ihmistä. Haluan tukea seurakunnan eri alueilla tehtävää työtä. Kirkkoherran tehtävänä on luottamuksen rakentaminen työyhteisössä ja koko seurakunnan yhteisen työnäyn vahvistaminen.

Mikä on suhteesi kirkon herätysliikkeisiin?

Kuulun itse vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Herätysliikkeet ovat kirkon rikkaus. Ne tuovat aktiivista toimintaa seurakuntaelämään. Tämän olen kokenut toimiessani pappina kahdessa eri seurakunnassa. Raahen seurakunnassa toimii useita herätysliikkeitä ja seurakunnan yhteistyön eri herätysliikkeiden kanssa näen tärkeänä.

Kirkkoherran tehtävä:

Mitkä ovat vahvuutesi pappina / kirkkoherrana?

Pappina toimiessani koen, että kykenen kohtaamaan erilaiset ihmiset helposti ja luottamuksellisesti. Kirkkoherran työssä tärkeitä taitoja ovat työntekijöiden kannustaminen, johtaminen ja kokonaisuuksien hallinta. Kirkkoherran tehtävä on laaja. Häneltä vaaditaan myös hyvää paineensietokykyä. Olen tottunut vetämään samanaikaisesti useita suuria osa-alueita.

Mitkä osa-alueet kirkkoherran työssä koet erityisen merkittäviksi?

Kirkkoherra johtaa seurakunnan työtä. Ajassa mukana pysyminen vaatii aktiivista ja suunnitelmallista toimintaa. Kirkkoherra toimii esimiehenä ja sen vuoksi häneltä vaaditaan hyviä esimiestaitoja. Kirkkoherralta vaaditaan myös hallinnollista osaamista ja hyviä yhteistyötaitoja. Hänen olisi tärkeää myös luoda kontakteja ja toimia luontevasti eri yhteistyötahojen kanssa.

Tänä päivänä haasteina on seurakuntalaisten kutsuminen, innostaminen ja sitouttaminen seurakunnan toimintaan. Vapaaehtoistyön aktivoiminen ja eri alueella toimivien seurakuntalaisten huomioiminen on tärkeää. Myös taloudelliset haasteet ovat huomattavasti suurempia kuin aikaisemmin.

Raahen seurakunta

Mitä haasteita näet Raahen seurakunnassa ja miten haluaisit kehittää seurakuntaa?

Yhtenä tämän päivän haasteena on saada seurakuntalaiset mukaan toimintaan ja pysymään kirkon yhteydessä. Tämä asia on syytä ottaa vakavasti ja miettiä yhdessä vastauksia näihin kysymyksiin.

Raahen seurakunta on laaja ja koostuu useasta erilaisesta alueesta ja toimii kahden paikkakunnan alueella. Tämä on haaste, mutta sen voi nähdä myös mahdollisuutena. Visioni on luoda vahva yhteinen näky meidän seurakunnastamme.

Aluetyön vähentämisen sijaan kehittäisin alueellisia toimintamalleja niin, että ne toimisivat vahvasti omista lähtökohdista käsin. Pyrkisin saamaan vapaaehtoistyön resursseja palvelemaan seurakunnan toimintaa. Aluetoiminta voi olla erittäin toimiva ja aktiivinen, jos siihen kannustetaan ja kutsutaan ihmisiä mukaan. Tämän sain huomata toimiessani kappalaisena Himangan kappeliseurakunnassa.

Raahen seurakunnassa on monen muun seurakunnan tavoin taloudellisia haasteita. Sekä henkilöstön että kiinteistön osalta voi yleisesti todeta, että molempia on enemmän kuin yleensä tämänkokoisessa seurakunnassa. Suurimpina kuluina ovat henkilöstökulut, mutta myös joidenkin kiinteistöjen heikko kunto vaatii investointeja. Tästä kokonaisuudesta sekä henkilöstön että kiinteistöjen osalta pitäisi laatia pitkän tähtäimen suunnitelma ja toteuttaa sitä johdonmukaisesti. Seurakuntarakenne on seurausta seurakuntaliitoksista ja toiminnan sopeuttaminen on osittain kesken.

Raahen seurakunnan strategia 2020 on ”Kohtaamisen seurakunta”. Miten tulet toteuttamaan tai kehittämään Raahen seurakuntaa ”Kohtaamisen seurakuntana”?

Kohtaaminen on parhaimmillaan aitoa vuorovaikutusta ja ajatuksena se on erinomainen seurakuntatyön perustaksi. Sen eläminen todeksi on monesti haastavaa. Kohtaamisessa molemmat osapuolet ovat tasaveroisesti vuorovaikutuksessa. Se on myös yhdessä tekemistä ja jakamista.

Seurakuntaelämässä se tarkoittaa vuorovaikutusta seurakuntalaisten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Kohtaaminen ei jätä ketään yksin. Sen vuoksi se vaatii eri alueilla ja elämäntilanteissa olevien huomioimista. Ajan antamista sitä tarvitsevalle.

Seurakunnan tulee olla siellä, missä ovat seurakuntalaiset. Se vaatii jalkautumista ihmisten arkeen. Se on hyvän sanoma välittämistä ja rakkauden palvelua kaikille ihmisille.

Mitä kirkkoherra voi tehdä sen eteen, että nuoret kokisivat seurakunnan niin omakseen, etteivät eroaisi siitä?

Seurakunnan tehtävänä olisi rakentaa toimintaa siten, että nuoret juurtuisivat seurakunnan toimintaan. Lapsi- ja nuorisotyö on tärkeässä roolissa. Erityistä panostusta tulisi saada rippikoulun jälkeiseen aikaan. Nuoria on hyvä kuunnella ja luoda luontevia tilanteita heidän kohtaamiseensa. Seurakuntaelämässä pyrkisin kaikin tavoin rakentamaan nuorten toimintaa. Heissä on seurakunnan tulevaisuus.

Johtaminen

Kirkkolain mukaan kirkkoherra johtaa seurakunnan toimintaa. Mitkä ovat painopisteitäsi seurakunnan toiminnan johtamisessa?

Kirkkoherra vastaa seurakunnan toiminnasta. Hänen tehtävänään on tukea eri työaloilla olevia työntekijöitä. Raahen seurakunnan tuen antaminen lähiesimiehille ja heidän tiimeilleen on ensiarvoisen tärkeää. Tähän pyrkisin kiinnittämään huomiota.

Kirkkoherra tehtävänä on valmistella päätöksiä seurakunnan hallintoon. Näen tärkeänä, että on avoin ja suora yhteys luottamushenkilöihin. Heillä tulee olla riittävä tieto päätettävistä asioista ja ajanmukainen kuva seurakunnan toiminnasta ja tulevaisuuden suunnasta.

Sen lisäksi haluaisin olla riittävän lähellä työntekijöitä ja seurakuntalaisia, jotta todellinen kuva seurakunnan arjesta välittyisi johtamiseen ja päätöksentekoon. Vuorovaikutteisuus, yhdessä rakentaminen tunnistaen realiteetit antavat kestävän perustan rakentavaan toimintaan.

Millaisen hengellisen johtajan seurakunta sinusta saa, jos tulet valituksi Raahen seurakunnan kirkkoherraksi?

Tehtävä on annettu Raamatussa. Seurakunnan tehtävänä on lähetystyö, Jumalan sanan julistaminen ja sakramenttien jakaminen. Alkuseurakunnassa tähän liittyi kiinteästi myös diakonia. Kirkkoherrana pyrkisin näin Raamatun ja tunnustuskirjojen pohjalta edistämään kirkolle annettua tehtävää.

Kirkkoherran tehtävä on tukea seurakunnan hengellistä elämää. Uskon, että tässä ajassa on kirkon sanomalle tilaus. Ihmiset kaipaavat pohjimmiltaan Jumalan antamaa rakkautta, armoa ja anteeksiantamusta. Myös kohtaamiselle ja sielunhoidollisille keskusteluille on tarvetta.

Pyrkisin olemaan lähellä seurakuntaa ja ihmisten tavoitettavissa.

 Talous

Miten seurakunnan taloustilanne pidetään tasapainossa tulevaisuudessa?

Seurakuntien taloustilanne on tänä päivänä haastava. Suurin kuluerä on seurakunnan työntekijät. Toinen merkittävä menoerä ovat kiinteistöt. Seurakunnan tulee tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma, jotta kulut pysyvät sopivissa raameissa. Suunnitelmia pitää myös pystyä toteuttamaan. Monessa seurakunnassa tämä on tarkoittanut toiminnan sopeuttamista kulurakenteen mukaisesti.

Raahen seurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,9%, joka on melko korkea seurakunnan koko huomioiden. Mitä edellytyksiä näet veroprosentin laskulle ja mitä toimenpiteitä se edellyttäisi, jotta veroprosenttia voitaisiin laskea?

Raahen seurakunnan rakenne on johtanut korkeaan veroprosenttiin. Seurakunnan koko huomioiden Raahessa on enemmän työntekijöitä ja kiinteistöjä kuin keskimäärin. Veroprosentin lasku edellyttäisi toiminnan karsimista ja tehostamista. Tämä kehityssuunta voi olla edessä, vaikka veroprosentti pidetään nykyiselläänkin, mikäli veronmaksajien määrä edelleen vähenee.

Kirkkoherrana kiinnittäisin erityistä huomiota hyvään johtamiseen ja toiminnan järjestelyihin, joilla voidaan saada merkittäviä säästöjä aikaan. Näin nykyinen hyvä toiminta voitaisiin säilyttää ennallaan.