Raahen seurakunnan kirkkoherranvaalit pidetään 23.9.2018
1.vaalisijalla on kappalainen, TK (vastaa TM) Harri Joensuu
Taustaa

Kerro lyhyesti itsestäsi?

Olen 57 –vuotias ja olen syntynyt Pattijoella, suurimman osan aikuiselämästäni olen asunut Raahessa. Minulla on puoliso Anna-Maija ja kolme aikuista lasta. Olen kahden lapsenlapsen ukki. Harrastuksiani ovat puutarhanhoito, kaikki urheiluun liittyvä ja teologinen kirjallisuus.Millainen on koulutuksesi ja työhistoriasi?

Millainen on koulutuksesi ja työhistoriasi?

Olen valmistunut teologian kandidaatiksi (vastaa nykyistä teologian maisteria) 27.10. 1986 Helsingin Yliopistosta. Pappisvihkimyksen sain Oulun tuomiokirkossa 31.10. 1986. Olen toiminut vs. opiskelijapastorina Rovaniemen seurakunnassa, sitten seurakuntapastorina Saloisten seurakunnassa. Kävin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetyskurssin keväällä -90. Lähdin perheeni kanssa keväällä 1991 lähetystyöhön Länsi-Afrikkaan Kameruniin. Lähetystyössä toimin opiskelija- ja suurkaupunkityössä sekä kentän esimiehenä. Palattuani Suomeen olin Pyhäjoen seurakunnan seurakuntapastorina. Suoritin kirkon pastoraalikurssin ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon 28.12. 2001. Olen toiminut Pattijoen seurakunnan vt. kirkkoherrana, sitten Raahen seurakunnan kappalaisena. Olin jonkin aikaan nuorisotyön tiimin esimiehenä. Viimeiset vuodet olen ollut Raahen kirkon alueen kappalaisena ja pappien tiimin esimiehenä.

Miksi haet kirkkoherraksi Raahen seurakuntaan?

Minulla on pitkä työhistoria ja –kokemus tällä seudulla, olen toiminut erilaisissa tehtävissä eri seurakunnissa. Olen hoitanut kirkkoherran viransijaisuuksia Raahessa useampaan kertaan, joten oli aika luonnollista, että haen kirkkoherran virkaan Raahen seurakuntaan. Liikkeelle lähdin myös seurakuntalaisten ja joidenkin seurakunnan työntekijöiden pyynnöstä, minkä koen luottamuksen osoituksena.

Mikä on suhteesi kirkon herätysliikkeisiin?

Oma hengellinen kasvupohjani on Raahen seurakunnassa, sen nuorisotyössä. Koko työurani Suomessa olen toiminut seurakunnan pappina. Teologian opiskeluiden loppuaikana tutustuin Martti Lutheriin, erityisesti Galatalaiskirjeen selitykseen. Sitä kautta myöhemmin evankeliseen liikkeeseen, joka on julkaissut Martti Lutherin teoksia.   Olen ollut Evankeliumiyhdistyksen lähettinä Länsi-Afrikassa Kamerunissa. Kyllä minulla lähinnä on evankelinen uskonkäsitys.

Herätysliikkeiden tarkoitus on olla rikastuttamassa seurakunnan työtä. Koska ihmiset ovat erilaisia, tarvitaan erilaisia viitekehyksiä ja hengellisiä koteja. Seurakunnan keskellä mikään herätysliike ei voi omia työtä – ne ovat messukumppaneita, yhteistyötahoja.

Kirkkoherran tehtävä:

Mitkä ovat vahvuutesi pappina / kirkkoherrana?

Minulla on pitkä työkokemus seurakuntatyössä tällä seudulla. Olen vuosien saatossa tehnyt paljon toimituksia: kastanut, vihkinyt ja haudannut, ja sitä kautta tutustunut Raahen ja Siikajoen alueella asuviin. Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt ovat entuudestaan tuttuja.   Olen hoitanut usein kirkkoherran viransijaisuuksia, joten työ on tullut tutuksi. Pappina minulla on parhaat vuodet menossa: omaa työ- ja elämänkokemusta voi hyödyntää työssä, mitä teen seurakunnan keskellä. Olen aika idearikas. Tunnen myös heikkouteni ja puutteeni – kirkkoherrana tarvitsen muita rinnalleni.

Mitkä osa-alueet kirkkoherran työssä koet erityisen merkittäviksi?

Seurakunnan hengellinen ulottuvuus on sen tärkein tehtävä. Kirkko on olemassa uskon syntymistä ja sen hoitamista varten. Jumala toimii seurakunnan keskellä Pyhän Hengen kautta sanassa ja sakramenteissa. Koen, että kirkkoherrana tärkein tehtäväni olisi huolehtia ja johtaa Raahen seurakuntaa siten, että se olisi hengellinen koti tämän alueen ihmisille. Kuitenkin seurakunta elää näkyvässä ja ajallisessa todellisuudessa. Näkyvään todellisuuteen kuuluu, että on pidettävä hyvää huolta taloudesta, kiinteistöistä, työntekijöistä. Hallinnon tulee olla toimiva.   On tärkeää, että seurakunnan hengellinen ja näkyvä ulottuvuus ovat tasapainossa.

Kirkkolain mukaan kirkkoherran tehtäväkuva on varsin laaja. Hän johtaa seurakunnan toimintaa. Hän vastaa kirkkoherranviraston toiminnasta ja seurakunnan arkistosta. Kirkkoherra on hengellisessä työssä olevien ja kirkkoherranvirastossa työskentelevien ylin esimies. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana hän valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Kaikki nämä osa-alueet ovat tärkeitä.

Raahen seurakunta

Mitä haasteita näet Raahen seurakunnassa ja miten haluaisit kehittää seurakuntaa?

Meillä on iso seurakunta, jossa on mm. seitsemän kirkkoa. Edessä on Raahen seurakuntakodin purku ja uuden rakentaminen, ylipäätänsä kiinteistökysymykset on mietittävä tarkkaan. Seurakunnan verotulot ovat olleet pienoisessa laskusuunnassa viime vuosina. Takana seurakunnalla on useita seurakuntaliitoksia. Miten kaikki seurakunnan alueella asuvat ihmiset voisivat kokea, että seurakunta on heidän keskellänsä?   Siinä on muutamia haasteita.

Kirkkoherrana en lähtisi tekemään suuria muutoksia, paremminkin hienosäätöjä. Seurakunnan on tehtävä kovasti työtä, että se olisi läsnä jokaisella alueella ja eri ikäisten ihmisten parissa. Seurakunnan organisaation tulisi palvella seurakunnan perustehtävää, organisaatiota on hyvä hienovaraisesti päivittää. Maallikkouden vahvistaminen on myös asialistallani. Vaikka kirkkoherran työajasta suurin osa kuluu johtamiseen ja hallintoon liittyvissä asioissa, haluaisin jatkossakin liikkua seurakunnan eri alueilla kuuntelemassa ihmisten ajatuksia ja toiveita.

Raahen seurakunnan strategia 2020 on ”Kohtaamisen seurakunta”. Miten tulet toteuttamaan tai kehittämään Raahen seurakuntaa ”Kohtaamisen seurakuntana”?

Minulla on ollut mielessä kaksi sanaa: rohkea ja luotettava. Visioni on, että seurakunnan on oltava rohkeasti ihmisten keskellä: kuunnella, kohdata, kunnioittaa ja olla vuorovaikutuksessa tämän alueen ihmisten ja yhteisöjen keskellä. Seurakunnalla on hyvä ja iloinen sanoma, jota saamme rohkeasti tuoda esiin, rohkeasti myös tähän aikaan sopivilla tavoilla. Toivon, että Raahen seurakunta koettaisiin myös luotettavaksi, että se olisi tämän alueen ihmisten tukena ja rinnalla eri elämäntilanteiden keskellä, ja että seurakunta pysyisi luotettavana työnantajana.

Mitä kirkkoherra voi tehdä sen eteen, että nuoret kokisivat seurakunnan niin omakseen, etteivät eroaisi siitä?

Tämä on kysymys, johon koko kirkon tasolla yritetään löytää ratkaisua, joten olisin aika hyvä, jos minulla olisi tähän yksiselitteinen vastaus. Kirkkoherra vastaa ensinnäkin siitä, että seurakunnassa huolehditaan lasten ja nuorten kristillisestä kasvatuksesta ja kasteopetuksesta parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeää, että seurakunnan lapsi- , varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä mukava tekeminen, yhdessäolo ja sanoma ovat sopusoinnussa. Hyvä pohja kestää eri elämänvaiheiden ja –kysymyksien keskellä.

Kirkkoherrana voin osaltani vaikuttaa siihen, että seurakunnan sanoma on aito, myös nuoria kutsuva, koskettava ja heidän elämänkysymyksensä huomioonottava. Voin olla kannustamassa, että seurakunnassa ollaan kiinnostuneita nuorista, mennään heidän luoksensa, tarjotaan heille yhteisöllisyyttä, jossa heistä välitetään.

Johtaminen

Kirkkolain mukaan kirkkoherra johtaa seurakunnan toimintaa. Mitkä ovat painopisteitäsi seurakunnan toiminnan johtamisessa?

Ensinnäkin koen tärkeäksi, että johtamisessa on aikaa keskittyä suurille linjakysymyksille ja visioinnille. Kirkkoherra johtaa työntekijöittensä kautta. Avainasemassa ovat eri työalojen esimiehet ja eri seurakunnan alueilla toimivat työntekijät. Haluan johtaa myös olemalla näkyvästi keskellä seurakuntaa, sen jumalanpalveluselämässä ja siellä, missä tämän alueen ihmisiä liikkuu.

Millaisen hengellisen johtajan seurakunta sinusta saa, jos tulet valituksi Raahen seurakunnan kirkkoherraksi?

Papin on hyvä ensinnäkin itse elää siitä sanomasta, jota hän julistaa. Olen seurakuntanuoresta lähtien ollut kiinnostunut kristillisestä sanomasta, olen ollut aina ahkera lukemaan ja tutkimaan. Arvostan omassa hengellisessä elämässäni sanan ja sakramenttien pohjalta nousevaa kristillisyyttä, jossa keskeisenä asiana on Jumalan armo Jeesuksen Kristuksen kautta.

Kirkkoherrana voin käyttää hengellistä johtajuutta jumalanpalveluksissa, erilaisissa puhe- ja opetustilanteissa. Tärkeitä vaikutusmahdollisuuksia ovat mm. työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kokoukset.

Millainen hengellisen johtajan seurakunta minusta saisi: kokeneen, innostuneen ja toivottavasti helposti lähestyttävän.

Talous

Miten seurakunnan taloustilanne pidetään tasapainossa tulevaisuudessa?

Seurakunta on tehnyt talous- ja henkilöstösuunnitelman tuleville vuosille. Tärkeää on noudattaa tätä suunnitelmaa. Suunnitelmaa täytyy myös päivittää säännöllisesti.

Raahen seurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,9%, joka on melko korkea seurakunnan koko huomioiden. Mitä edellytyksiä näet veroprosentin laskulle ja mitä toimenpiteitä se edellyttäisi, jotta veroprosenttia voitaisiin laskea?

Raahen seurakunta ulottuu laajalle alueella, välimatkojenkin tähden työntekijäresurssien oltava varsin suuret. Seurakunnalla mm. seitsemän kirkkoa, joista on pidettävä hyvää huolta. Edessä on joitakin suuria rakennusprojekteja. Jos ihmiset pysyvät tulevaisuudessakin seurakunnan jäseninä, ja tälle alueelle muuttaa paljon uusia ihmisiä, silloin lienee mahdollisuus veroprosentin tarkistamiseen.