Raahessa laskettiin vuonna 1876 vesille Durchmanin varustamon purjealus Iris. Vakiintuneen tavan mukaan nämä laivojen vesillelaskut olivat suosittuja yleisötapahtumia, ne kokosivat suuren joukon kaupunkinlaisia jo pelkästä mielenkiinnosta. Lisäksi tilaisuuden kiinnostavuutta vahvisti se seikka, että vesillelaskussa käytettyä lipeää saattoi keräillä jälkeenpäin oman talon tarpeisiin. Tuona päivänä vesi oli tavallista matalammalla ja kun laivaa laskettiin soopalla liukastettua tapulipetiä pitkin veteen, se törmäsi pohjaan ja kaatui kyljelleen. Laivan kylki ja emäpuu rikkoontui ja laivan kannella olleet muutamat miehet meinasivat pudota mereen.

Siinä tilanteessa Durchmanin 5-vuotias Johan poika oli sanonut: ”Niinhän se käy, kun meillä kotona ei ikinä rukkoilla”. Tämä lausahdus oli ilmeisesti jäänyt elämään hänen äitinsä mieleen koska perimätiedon mukaan tämän tapauksen jälkeen alettiin Durchmanilla ja muissakin raahelaishuusholleissa pitää ompeluseuroja merimieslähetyksen hyväksi. Tuolloin Raahessa pidettiin ompeluseuroja myös pakanalähetykselle ja koska kaupunki oli pieni, päätettiin molemmat kohteet, niin merimiehet kuin pakanatkin hoitaa samoissa seuroissa.

Raahen Merimies- ja Pakanalähetyspiiri valmistautuu Jouluun